Goksinia eli suppilokukka Sinningia

Nyt julistan virallisesti kasvikevät 1011 alkaneeksi! Kylvöjä on tulossa siemenistäkin, mutta minä kun yli kaiken rakastan sipuleita & mukuloita, ensimmäinen istutus on gloksinian mukulat.

Kuten mainittu, kaikki hoito-ohjeeni perustuvat omaan kokemukseen. Noh, en ole koskaan kasvattanut suppilokukkaa mukulasta, joten saa nähdä, onnistunko saamaan kevääksi kauniin kukinnan.

Paketissa oli kaksi mukulaa. Lajike Sinningia speciosa 'E.Frederick' - punavalkokukkainen. Kasvikirjoista löytyi todella ristiriitaisia kasvatusohjeita, joten päätin nyt toimia oman pääni mukaan:
- Valitsin matalat ja pienehköt (12cm) ruukut ( genseria-kasveillahan on yleensä pienet ja hennot juuret)
- Mullaksi laitoin Biolan Mustamulta - se on yleensä toiminut silloin kun en ole ihan varma millaista multaa pitäisi olla :-D
- Paketissa suositeltiin istutussyvyydeksi 2cm. Mutta eikös mukula voisi helposti mätääntyä niin syvällä? Laitoin vain hennon multakerroksen mukuloiden päälle.
- Miten päin gloksinian mukula laitetaan? Vastaus löytyi netistä - kovera puoli ylös (siis se, jossa on enemmän juuria). Kuvassa mukulat ovat siis väärin päin.
- Kostutin mullan etukäteen. En kastellut enää mukulan istutuksen jälkeen (kokemukseni mukuloista = mätänevät hyvin helposti)
- Laitoin juurtumaan paikkaan, missä on pohjalämpöä.

Kokemuksia itse gloksiniasta kasvina kyllä on. Ensimmäisen ostin kymmenen vuotta sitten 18-vuotiaana pienen yksiöni paahteiselle etelä-ikkunalle. Hoito-ohjeeksi sain myyjältä kastella vasta kun multa on kuivahtanut. Kasvi ei viihtynyt ja kuoli nopeasti. Seuraavana kesänä yritin uudelleen. Tällä kertaa asunto oli pieni kaksio - itäikkunoilla ei ollut ikkunalautoja, joten asetin kukan pöydälle ikkunan viereen. Kastelin samalla kun parvekkella kasvavia ruusunnuppubelargonioita - lähes päivittäin siis. Vedessä oli belargonioille tarkoitettua kanankakkavettä joka kastelukerralla. Ja kas kummaa - suppilokukka kukki ja kasvoi upeasti koko kesän, ja kukkien tummanliila värikin ikäänkuin syveni.

Sittemmin olen hoitanut suppilokukkiani näin:
- tasakosteus
- jokakertainen mieto lannoitus
- kasvupaikka, jossa valoa - mutta ei paahdetta

Talvehtimista en ole kokeillut. Vielä.
Tässä vielä hyvä linkki aiheesta (englanniksi)

Hatiora salicornioides

Hatiora salicornoides on hauska korallikaktus. Olen kasvattanut omani pistokkaista. Kesällä kasvu oli ripeää, nyt hatiorani on kasvattanut muutamia pitkiä hentoja talviversoja - valonpuutetta.

Nimestä
Hatiora kuuluu Cactaceae - heimoon. Taksonomia ei ole selvä tässäkään tapauksessa, ja kasvi joskus liitetään sukuun Rhipsalis. Hatiora - nimi tulee 1500-luvulla eläneen tähtitieteilijä Thomas Hariot'in mukaan, salicornoides taas viittaa meilläkin joskus kasvavaan suolayrttiin Salicornia herbacea . Englanniksi hatiora on hauska drunkard's dream tai bottle plant viitaten pullomaisiin lehtiniveliin.

Kasvista
Hatiora on epifyytti, joka kasvaa luonnossa puiden latvuksissa. Aerosolit ovat muuttuneet pieniksi valkoisiksi haituviksi. Kukat ovat keltaiset tai oranssit, pienet ja somat. Hatiora kukkii kirjallisuuden mukaan melko helposti. Kukkia voisi odotella maaliskuusta lähtien ja kukkien edellytyksenä pidetään viileää kautta talvella. Jos viileää tilaa ei kuitenkaan ole, voi hyvin kasvattaa hatioraa viherkasvina ja yllättyä kun hauskat kukat ehkä sittenkin tulevat (minä olen oppinut, ettei aina kannata uskoa huonekasvikirjoja. Kasvien viihtyminen ei ole ollenkaan niin yksioikoinen tee-juuri-näin-tai-et-onnistu - asia kun joskus annetaan ymmärtää).

Hatioran hoito
- valoisa paikka, varjosta kesän paahteelta
- kastele kerralla kunnolla ja anna sitten mullan reilusti kuivahtaa.
- Hatiora tykkää sumuttelusta
- Lannoita kasvukaudella miedolla lannoitteella (esim. kaktuslannoite)
- Istuta keväisin kaktusmultaan. Epifyyttisellä hatioralla on pienet juuret -> ruukun ei pidä olla liian iso.
- Kasvia kannattaa käsitellä aika varovasti.
- Jos pystyt, voit kokeilla viileää talvilepoa.

Saintpaulia'Ballerina's Fully' ja Chirita tamiana

Ruukkuostoksilla mukaani tarttui uusi saintpaulia. Vaikka oikeastaan tilaa uusille kasveille ei olisikaan, niin en kertakaikkiaan voinut vastustaa tätä ihanaa kerrannaista Saintpaulia 'Ballerina's Fully' - lajiketta. Ja sehän on niin pienikin, kyllä se johonkin mahtuu... Kotona muuten huomasin, että santussa kasvaa myös jokin salamatkustaja. Mikäköhän se voisi olla?

Minulla on osat santut kasvaneet tämän talven lampun alla ja osat länsi-ikkunalla. Ja eron kyllä huomaa. Valon alla kasvavien kasvu on ollut rehevää ja kasvit ovat hyvinvoivan oloisia. Ikkunasanttujen kasvu on pysähdyksissä ja vanhempia lehtiä on kuollutkin. Kukintoja odottelen sitten keväällä. Santtujen kukkamäärä on suoraan verrannollinen uusien lehtien määrään, joten oletan lamppusanttujen kukkivan rehevimmin!

Lamppusanttu:


ikkunasanttu:


Chirita tamiana, jolle ei käsittääkseni ole suomenkielistä nimeä kuuluu samaan Gesneriaceae - heimoon kuin saintpauliakin. Hoidan niitä samoin kuin santtuja (katso hoito-ohjeeni tästä). Lehtikuva otettu tänään, kukinta-kuva on syksyltä (taustalla huonesaarni eli hellepuu Radermachera sinica) . Chiritakin kasvaa loisteputken alla.

Hippeastrum 'Red Pearl', 'Novella', 'Merry Christmas' ja 'Lady Jane'

Hippeastrum 'Novella'


Kevään aiheita odotellessa voisin jatkaa vielä vaan lemppariaiheestani ritarinkukista. Nyt niitä kukintoja alkaa sitten tulla - minulla ainakin suurin osa rylleistä kukkii juuri tammikuusta alkukevääseen.

Tässä ensin yksi large single - lemppareistani:hollantilainen H.'Red Pearl' on uusi lajike, mielestäni se on tullut myyntiin vasta viime vuonna. Upea kukinto on leveydeltään ainakin 20cm. Väriltään kukka on todella tummanpunainen, paikoin lähes musta. Vanassa on yleensä neljä kukkaa, ja ne aukeavat lähes yhtäaikaa (mikä on mielestäni ehdoton plussa). Kukka on koskettaessa kun kallista samettia ja se myös kimaltelee kauniisti.

H.Red Pearl (oikealla takana H.'Christmas Gift' ja valkoinen H.'President Johnson')



Jatketaan yksinkertaisilla lajikkeilla. Vaaleanpunainen suosikkini on H.'Novella' myös Hollannista. Se on kasvutavaltaan lähes samanlainen kuin Red Pearl. Isot kukat aukeavat lähes yhtä aikaa. Niitä on yleensä 4-5 vanassa. Väritys valkoista ja vaaleanpunaista, mutta erotuksena lajikkeelle Apple blossom, vaaleanpunaisuus on keskellä kukkaa. Tämänkin kukan pinta on todella samettinen ja kimaltava ja lisäksi terälehtien reunat ovat kauniisti aaltoilevat. Kukat kestävät todella pitkään.


Tässä myös kaunis Hadecon lajike Etelä-Afrikasta. Nimi on imelänosuva H. 'Merry Chrismas' . Väri nimittäin on nimenomaan joulunpunainen - kirkas, raikas puna (värin kirkkautta on hyvin vaikea valokuvata). Kukat ovat isot, pystyt ja kauniit, ja aukeavat vuoronperään niin, että kaikki ehtivät olla yhtä aikaa auki. Valoisa kasvupaikka takaa varsin lyhyen kukkavanan (minulla n. 25cm). Täytyy myöntää, että saadessani tämän lajikkeen viime vuonna joululahjaksi, en ensin ollut innoissani. 'Tavallinen punainen' - ajattelin. Mutta hah - kimaltelevat ja ihanan pyöreät pyöreät kukat tekevät myös tänä vuonna vaikutuksen. Ja miten kauniilta kukka näyttää tammikuista lumimaisemaa vasten!


Viimeisenä H.'Lady Jane', joka on Amerikkalainen lajike. Se on rekisteröity jo vuonna 1995 (lajike tunnetaan myös nimellä 'Judy Weston'). Kerrannaisia lohenpunaisia lajikkeita ei ole kovinkaan useita myynnissä, jota tämä lajike siis edustaa. 'Lady Jane' on hyvin muuntaumiskykyinen. Minun lajike on tuollainen raidallinen ja suonikas. Mutta se voi olla myös tummempi, vähemmän raidottuneempi. Lajikkeella on tavallisesti kaksi tai kolme kukkaa varressa. Kukat ovat painavat suhteessa hyvin lyhyeen varteen (minulla 13cm). ja saattavat jopa nuokkua tai taittua painosta. Lisäksi Lady Janella on eräs ikävä ominaisuus. Kukat aukeavat eri aikaan ja kolmas nuppu ei useinkaan jaksa aueta. Huolestuin ensi kerran tämän tapahtuessa minulla, mutta selvittely Veronica Readin kirjasta Hippeastrum - garderners amaryllis - poisti huolen. Kyseessä on lajikkeelle ominainen tyyppivika.

Amarylliksen - ritarinkukan hoito-ohje

Amarylliksen - ritarinkukan hoito-ohje:
* Leikkaa kuivahtaneet kukat pois. Anna varren lakastua ja nyppäise sitten irti.
* Kastele kerralla kunnolla - anna sitten mullan kuivahtaa
* Kastele päältä sipulin viereen, älä seisota vettä lautasella.
* Kun lehdet ovat kasvaneet, aloita säännöllinen lannoitus - esim. joka kastelukerralla mietoa lannoitetta tai joka kolmas kerta ohjeen mukaista.(lannoitus on seuraavan kukinnan ehdoton edellytys)
* Amaryllis tarvitsee paljon valoa. Kesällä kannattaa laittaa kasvi ulos. Kestää aurinkoa. Varo etanoita!
* Uloslaitto on sikälikin hyvä, että kukkiakseen amaryllis tarvitsisi mieluiten viileän kauden. Meillä se onnistuu pitämällä kasvi ulkona mahdollisimman pitkään (ei kuitenkaan alle 5c). Jos käytössä on viileä huone, kannattaa amaryllikset pitää siellä loka-joulukuun.
* Ritarinkukkia ei tarvitse pakottaa lepoon vaan sen annetaan kasvaa omatahtisesti.
* Jotkut sipulit haluavat mennä lepoon. Silloin ne kuivattavat lehtensä. Lepotilassa olevaa sipulia ei kastella.
*Aloita kastelu kun kasvu on taas alkanut (usein nuppu tulee ensin, anna sen kasvaa ulos sipulista ennen kastelun aloittamista). Osa sipuleista ei lepää.
* Uudelleenistuta tarvittaessa silloin kun uusi nuppu on näkyvissä (mahdollisen lepokauden jälkeen). Istuta hyvään, ilmavaan multaan. Ruukun on hyvä olla sentti kaksi sipulia isompi. Jätä kasteluvara. Joka vuosi ei ole pakko uudelleenistuttaa, mutta pintamullan voi keväällä vaihtaa.

Muutama huomio:
* Seuraavan vuoden kukinnan onnistuminen riippuu siitä,
miten sipuli saa kasvaa ja vahvistua lehtivaiheessaan.
* Yleinen ohje käskee pakottamaan sipulin sykyllä lepoon. Toimii sekin (tosin voi olla aika vaikeaa saada kasvu pysähtymään) - mutta itse*** suosittelen kunnioittamaan kasvin omaa halua kasvaa ja levätä. Monet hippeastrum- hybridit ovat ikivihreitä. Jos sipuli haluaa levätä - se menee lepoon kun on siihen valmis. Jos kasvi saa vapaasti kasvaa, kukinto on lähes taattu, ei toki jouluksi, mutta kevättalveksi / kevääksi kyllä.
* Kannattaa huomioida, että jokainen lajike (lajike = esim. Red Lion, Apple Blossom jne.) on omanlaisensa. Lajikekohtaisesti lehtien väri ja kasvuaika, kukinnon koko,määrä ja kestävyys, kukkavarren pituus ja sävy, nupun kasvunopeus, sipulin koko ja jakautuminen, tautikestävyys ja jopa tuoksu vaihtelee. Myös vuotuinen kasvukierto on eri lajikkeilla erilainen. Toiset siis lepäävät, toiset eivät. Toiset kukkivat useamman kerran vuodessa, toiset eivät.
* Jos haluat lyhyen kukkavanan ei niukka kastelu ole tae siitä (muuten kyllä hyvä ohje!) vaan valon määrä on tärkein tekijä. Vähässä valossa vana kasvaa ohueksi ja pitkäksi. Toki vanan pituus on myös lajikekohtaista.

*** Oikeastaan kasvuohjeeni perustuvat Veronica Readin kirjaan Hippeastrum - garderner's amaryllis ja isoäidin opetuksiin. Molemmat viherpeukaloguruja.

KUVISSA YLHÄÄLTÄ ALAS VUODEN ENSIMMÄISET KUKKIAT
Ylin:H.'Exposure kukkii kahdella vanalla -kolmaskin tulollaan
Keskellä:H.'Red Pearl' valtavan iso lähes mustanpunainen kukka
Alin: H.Aphrodite - ihana kerrannainen jossa picotee-reuna