Verenpisarat

Verenpisarat Fuchsia kasvavat minulla tätä nykyä parvekkeella.
Saa nähdä miten talvehtiminen onnistuu.

Jos muuten haluat vielä ottaa pistokkaita verenpisaroistasi, se kannattaa tehdä piakkoin. Pistokkaat ehtivät hieman kasvaa ja voimistua talven varalle. Myöhemmin syksyllä ne myös juurtuvat paljon huonommin.

Minulla on kaksi lajiketta


Pystykasvuinen F. 'Blue Sarah '


Riippuvakasvuinen F. 'Holly's beauty'

Narrinhiippa - Kohleria

Kohleria eriantha eli Red trumpets


Kohleria eli narrinhiippa kuuluu gesneria-kasveihin. Lähes kaikki myytävät kasvit ovat hybridejä. Luonnlajit ovat peräisin enimmäkseen Kolumbiasta. Lajikkeita on todella monia, toisistaan poikkeaviakin. Lehdet, varret ja kukatkin ovat karvaiset, jopa pörröiset.

Minä en ole kovin kokenut narrinhiippojen kasvattaja, enkä aluksi edes erityisemmin pitänyt koko kasvista, mutta hiljalleen kiintymys on kasvanut - ja nykyään ne ovat melkeimpä lemppareitani koko hiemosta. Omasta kokoelmastani löytyy
Kohleria 'Ampallang'
Kohleria 'Cybele'
Kohleria 'Sunshine'
Kohleria eriantha

Yksi hauska puoli on kasvin äärettömän helppo lisääminen. Perhosen toukan näköiset juurimukulat / kasvukävyt / ritzomit (miten kukin niitä nyt kutsuukaan) kehittyvät multaan. Kannattaa tarkistaa multa huolella, kun istuttaa kasvia uudelleen. Ne voi kuulemma säilöä talven yli ja istuttaa keväällä multaan - tai olla malttamaton kuten minä ja istuttaa ne heti. Käpyjä voi myös pilkkoa, mutta ainakin minulla kokonaisesta kävystä kasvoi vahvemmat taimet. Yhtä helppoa on juurruttaa latvapistokkaat - suoraan multa/perliittiseokseen. Myös lehtipistokaskokeilu on minulla menossa - saa nähdä miten käy. Lisäksi siemenistäkin voi tätä kasvia lisätä. Kuvassa ylhäällä Kohleria 'Sunshine' pariviikkoisia taimia kävyistä kasvatettuna.


Kohleria eriantha (syn. K. hirsuta var. longipes*) kukkii minulla ensi kertaa. Se on luonnonlaji, joka rekisteröitiin 1865. Kasvi tunnetaan maailmalla nimellä Red trumpets. Kukka kuten kasvikin on todella karvainen, kuin katselisi turkkia tai paksua samettia. Nuput olivat muutaman viikon punaisia palloja, kauniita sellaisenaankin. Sitten eilen 'pallo' alkoi kasvaa ja pidentyä, ja nyt on sitten "punainen trumpetti" lähes auki. Nielu on enemmänkin raidallinen kuin pilkullinen. Nuppuja on tulossa lisää.

Linkkejä Kohleria - aiheisille sivuille
Smithsonian institute - julkaisema tieteellinen artikkeli Loistava artikkeli
http://www.gesneriads.ca/genkohle.htm Yleistä tietoa
http://ywwee.blogspot.com/ Yvennen Blogi aiheesta
http://www.gesneriasterna.se/swe/foto.php?start=KA&stop=LA Ruotsalaiset sivut
http://twincitiesgesneriads.blogspot.com/ Tässäkin yksi hauska blogi
http://www.violets4you.com/kohleria%20culture1.html Hyvät hoito-ohjeet02,

* Saattaa myös olla risteymä välillä K.hirsuta var. longipes ja var. hirsuta

Suukkosuu vai sittenkin pusukki?

Nematanthus gregarius 'Sarah'


Nematanthus (syn. Hypocyrta)

Nematanthus - suku käsittää n. 25 lajia, kaikki kotoisin Brasiliasta. Nimi tulee kreikan sanoista "nema" säie ja "anthos" - kukka. Risteymiä ja jaloistettuja lajikkeita on jo isonkin kokoelman verran.

Tunnetuin laji Nematanthus glabra (tunnetummpi vanha nimi on Hypocyrta glabra) on suomeksi suukkosuu, englanniksi mm. Kiss-me-plant tai Goldfish plant. Nematanthus tropicana on suomeksi pusukki. Käytännössä monia muitakin Nematanthus-lajeja myydään näillä molemmilla nimillä vailla varsinaista loogisuutta.

Suukkosuu / pusukki kuuluu gesneriakasveihin kuten saintpauliat, soilikit, torpankukat, soihtuköynnökset ym. Tämän suvun lehdet ovat paksut, lähes mehikasvipaiset ja kasvutapa aluksi pysty, myöhemmin hieman riippuva. Myynnissä olevien lajien kukat ovat todellakin pusukalan näköiset!

Minun suukkosuuni ovat Nematanthus gregarius 'Sarah' ja 'Black magic'. Edellinen on kirjavalehtinen lajike, joka juuri kukkii ja jälkimmäinen tummalehtinen. Sen olen keväällä juurruttanut pistokkasta, ja on hyvässä kasvussa mutta vasta pieni. Kukintaa odottelen ensi kesänä.

blogin uudelleensyntyminen

Olen pitänyt taukoa blogin pitämisessä.

Keväällä meitä odotti ikävä yllätys: kävi ilmi, että meidän on muutettava asunnostamme. Sopivaa uutta kotia meinannut löytyä millään. Meidän oli hyväksyttävä uusi tosiseikka - on muutettava kerrostaloon. Aluksi tullessani uuteen asuntooni, olin murheen murtama. Ei täällä voi kasvattaa mitään! Olohuone ja keittiö ovat itään ja metsään päin ja siis aika hämäriä. Makuuhuoneet ovat kyllä valoisat, mutta niitä on vain kaksi (joista toinen on 1- ja 3- vuotiaiden poikieni käytössä, joten huonekasvien sinne laitto on riskihommaa).

Noh - onneksi en ole masentuvaa tyyppiä. Päätin luopua osasta kasveista ja toisaalta etsiä uusia sopivimpia. Tämä ei ole mikään vuodatusblogi, mutta voin näin sivumennen sanoa, että edellisessäkin asunnossa asuimme vain vuoden. Sitä ennen jouduin luopumaan omasta hirsitalosta viileine puulämmityshuoneineen, puolen hehtaarin puutarhasta + kasvimaasta, johon olin laittanut käsittämättömän paljon hoitoa ja rakkautta, ja selvisin siitäkin.
Eikä tämä asunto nyt oikeastaan niin huono olekaan. Makuhuoneeni on valoisa, joten kohtalonköynnökset (Clerodendrum) ja posliinikukat (Hoya), joita rakastan yli kaiken, pääsivät ainakin sinne. Santut asustavat nykyään kahden ikkunalasin välissä keittiössä, aurinko kun ei sinne suoraan paista. Olohuoneessa on 3 metriä pitkä ikkunalauta - siellä on sitten kaikenlaista kasvia soihtuköynnöksestä soilikkiin.

Ainoa ongelma on ne kaikki sipulikasvit. Miten käy amaryllisten, heinäliljojen, kriinumeiden yms. kasvien jotka minulla ovat olleet lähinnä ulkona. Minulla on täällä vinttikomero, jossa on pieni ikkunakin, mutta en oikein ole varma, onko siellä yhtään viileämpää kuin asuinhuoneistossa... Nyt ne ovat parvekkeellani, joka on todellinen viidakko. Täytyy katsoa sitten syksyllä, luovunko näistä kasveista vai keksinkö jonkun ratkaisun.

Ja toki toki - vankkumaton tavoite on vielä saada se oma talo viherhuoneineen päivineen. Siihen asti mennään nyt tällä - neljä ikkunaa kolmannessa kerroksessa - blogilla.

Nyt on uusi kamerakin, joten jatkossa taas tiheämpää bloggausta!

Kasvilistani on nyt sitten hyvin paljon vanhentunut, joten teen lähipäivinä tänne uuden. En halua päivittää vanhaa - olen ikäänkuin aloittanut uuden vaiheen.

Inkku

Gloksinia kukkii!

Ensimmäinen mukulasta kasvattama gloksiniani avasi tänään kukkansa. On sanoinkuvaamatonta millaisen onnen voi kokea yhdestä kukasta! Ja kuten yleensä kasviystävällä - se paras ilo on silloin kun itse siemenestä, taimesta tai sipulista jotain onnistuneesti kasvattaa:-)

Kyseessä on siis Sinningia speciosa 'E.Frederick'

ja se kamerahan on edelleen huollossa...

Mesiriippa ja soihtuköynnös

Heippa!
Anteeksi pieni tauko blogissani - niin ikävästi on käynyt, että kamerani on huollossa aina vaan. Tällä kertaa siis hyvin huonolaatuiset kuvat kännykällä. En vaan malttanut enää odotella.


Kukkauutisia on muutamiakin. Mesiriippa (Codonanthe crassifolia) on kukkii valkoisilla genseriakasveille tyypillisillä kukillaan. Mesiriippa onkin mielestäni yksi parhaita huonekasveja. Se on todella kaunis ihan vihreänäkin riippuvine oksineen, kukkii melko helposti ja todella pitkään ja hoito ei ole vaikeaa. Kunhan ei vaan ylikastele! Mesiriipan lehdet ovat mehevät varastoivat vettä. Genseriakasveille tyypillisesti juuret eivät ole mitkään valtavat -joten maltillinen kastelu on tarpeen. Itse hoidan ympäri vuoden samalla tavoin - talvella vain en lannoita mesiriippaa.

Toinen saman heimon kasvi, joka kukkii on soihtuköynnöshybridini Aeschynanthus Japhrolepsis. Se on kasvanut todella mahtavaksi riippukasviksi ja nyt ilmestyi kevään ensimmäinen kukka. Mahtava kirkkaanpunainen 'leijonankita'. Myös alkusyksyllä oli kukkia, joten ehkä kasvi sitten viihtyy.

Myös gloksinialla - jotka siis kasvatin mukulasta saakka - on nuput. Ne ovat jo alkaneet nuokkua, joten pian pääsemme näkemään millainen kukinta on! Samoin verenpisaroillani on jo keväiset nuput, joten nekin seuraavilla kerroilla sitten.

PAHOITTELEN VIELÄ SURKEITA KUVIA!

Clivia minata

Kliivia eli punasarja on mielestäni yksi upeimmista huonekasveista. Sekin kuuluu narsissikasvien heimoon. Kliivia on vanha huonekasvi. Se ei ole vaikeahoitoinen, mutta saattaa olla, että kukinta jää uupuumaan. Kasvi on komea ihan viherkasvinakin, mutta jos kukintaa kuitenkin toivoo, kannattaa pitää kasville syksyllä/alkutalvella kuiva lepokausi hieman viileämmässä. Jos viileää tilaa ei ole, kastelu pitäisi silti talvella jättää minimiin, kerran kuukaudessa kahdessa riittää.

Omalla kliiviallani on arvokas tarina. Tarkkaa aikaa en tiedä, mutta kauan aikaa sitten eräs vanha rouva lahjoitti silloisen pankinjohtajan vaimolle kliivian pistokkaan (siihen aikaan suhteet pankkiin olivat tuttavallisemmat kuin nykyään). Kliivia kasvoi ja kukki upeasti pankissa. Kun pankinjohtajan oli aika jäädä eläkkeelle, uusi johtaja päätti, että pankki saa uuden 'virallisen' ilmeen, ja huonekasvit saivat lähteä. Eläkkeelle jäänyt pankinjohtaja ei ilmeisesti halunnut heittää kasvia pois, vaan lahjoitti valtavaksi kasvaneen kasvin ystävälleen. Minä sain yhden osan tästä upeasta kukasta. Kasvi taitaa olla siis hyvin vanhaa kantaa, ja olen siitä äärimmäisen ylpeä.

KLIIVIAN HOITO-OHJEET
(eivät todellakaan ne ainoa oikeat)
Kaksi tärkeää asiaa
* Kasvukaudella maalis-syys kastele kerralla kunnolla, anna sitten kuivahtaa
* Lainnotus: kasvukaudella maalis-syys kerran kaksi kuussa puolet laimeamalla seoksella (20-20-20)
* Kukintaa auttaa n. 3kk lepokausi syksyllä. Älä juurikaan kastele jos kasvi voi levätä viileässä. Itse pidin kesän/syksyn kasvin ulkona, ja toin sitten huoneenlämpöön (kun ei ole sitä viileää huonetta). Koko talven kastelin hyvin harvoin.
* Kasvurauha -> istuta uudelleen HARVOIN. Kasvi tykkää kun ruukku on täynnä juuria, koska kliivian juuret pitävät hapesta. Multa voisi olla kevyttä ja läpäisevää.
* Juuret kasvavat sinne, missä on kosteutta, joten kun kastelet, huolehdi, että koko ruukku saa vettä.

Uutta kasvua

Matti-kissakin huomaa narrinhiipan Kohleria uudet lehdet


Kevät tulee. Vaikka lunta on vielä paljon, saamme nauttia lisääntyvästä auringosta. Ja sen huomaa myös huonekasveista.

Maaliskuun lopulla/ huhtikuun alulla viherpeukaloilla on monta tehtävää
* Kevään kylvökset on syytä kylvää maalis-huhtikuussa
* Kaikki huonekasvit kannattaa tarkistaa, kastella ja suihkuttaa kunnolla.
* Mullanvaihtotarve arvioidaan: siihen vaikuttavat lajikohtaiset mieltymykset, kasvin ikä, juurien tila (onko kasvuvaraa vai rukku täynnä juuria) sekä läpäisevyys - jos vesi jää mullan päälle seisomaan, on salaojituksessa vikaa.
* Uudelleenistutus suoritetaan vähän suurempaan ruukkuun. Nille, joille multaa ei vaihdeta, kannattaa vaihtaa kuitenkin pintamulta.
* Kasvien leikkaukset suoritetaan -itse leikkaan pari viikkoa ennen mullanvaihtoa.
* Pistokkaat voi laittaa juurtumaan
*Lannoitus aloitetaan, kun uutta kasvua on näkyvissä


Tässä hieman kuvia talviunilta heränneistä hoidokeistani


Abutilon megapotamicum eli lyhtyaulio ja ensimmäinen kukka

Pilkkubegonian Begonia maculata lehtisilmu

Pitsilehtikin Fittonia verschaffeltii kasvaa jo

Ja tietysti Saintpaulian vauvalehdet

Aaroninparran Saxifraga stolonifera pikkulehdet kasvavat suoraan mullasta
Hatiora salicornioides kurkottaa valoon

Gloksinia ja taas ne amaryllikset

Gloksinia kasvaa upeasti! Lehdet ovat todella tummat ja kauniit. On ollut valtavan hauska seurata kasvin kasvua mukulasta jo näinkin isoksi. Paljon hauskempaa, kun ostaa valmis kasvi!


Ja ritarinkukat ne ilahduttavat kukinnallaan aina!

Todellinen kaunotar Hippeastrum 'Samba' on yksi suosikeistani. Se on aika erikoinen amaryllis monellakin tapaa: lehdet ja terälehdet ovat todella leveät, terälehdissä on ihana kiharrus. Nuppu on aika lyhyt ja jämäkkä - ei uskoisi kuinka iso kukka siitä tulee. Itse kukka on pionimainen, ja upean selkeävärinen.




H.'Purple rain' ei kyllä ole mikään purple. Näitä 'purple' - alkuisia ryllejä on useampia, mutta ne ovat kyllä kaikki tumman pinkkejä - violettia ja sinistä amaryllista kun ei lukuisista yrityksistä huolimatta ole pystytty vielä risteyttämään. Kuva ei oikein tee oikeutta tälle aika harvinaiselle lajikkeelle.


H. 'Charisma' on monen mielestä kaunein amaryllis



H. 'Dancing Queen' on kerrottujen klassikko



Ensi viikolla kylvetään sitten siemeniä!

Sipulien hyötäminen & Valkoinen tulppaani 'Wildhof'

Tässä esittelen hyötämäni tulppaanit.
Lajike on kaunis valkoinen 'Wildhof'.
Istutettu marraskuussa, pidetty jääkaapissa.
Huomaa, että hyödetyt tulppaanit saa ottaa kylmästä pois vasta, kun idut ovat 4-6 cm.


Ensimmäinen päivä valossa



Kuusi päivää valossa



Kukat auenneet








Sipulien hyötäminen on hauskaa ja kaiken lisäksi halpaa, jos sipulit ostaa loppusyksyn alennuskoreista. Yllä olevat sipulit maksoivat 50 senttiä + multa. Tarkemmat hyötämisohjeet kirjoitan sitten syksyllä!

Kasvikuulumisia helmikuulta

H. Red Peacock.
Ylempänä huonesaarni, joulukaktus ja Hippeastrum 'Soveregn'.




Valon päivä päivältä lisääntyessä, päivittelen hieman kasvikuulumisia!

Gloksinian mukulat ovat lähteneet hyvään kasvuun, molemmista on tulossa pörröisiä pieniä lehtiä. Olen sumutellut multaa päivittäin, jotta kosteus säilyisi.

* Eräs harvinaisempi Amaryllidaceae - heimon kasvi Habranthus tubispathus var. roseus yllätti eräänä aamuna - se oli kasvattanut kukkavanan. Yhden yön aikana vana oli kasvanut 12cm pituiseksi! Habrantus on sellainen kasvi, että saattaa hyvinkin kasvattaa kukan mihin vuodenaikaan tahansa - kunhan vaan 0n ensin kuivahtanut ja sitten saanut vettä (näin käy kotioloissa joskus ihan vahingossa:-) Talvioloissa kukka ei kauan kukkinut -yhdessä päivässä kukinto oli ohi. Roseus on harvinaisempi vaaleanpunertava variaatio.
PS! Siemeniä luvassa, joten jos joku on kiinnostunut, kannattaa kysellä





* Amaryllisten kukinnasta saan edelleen nauttia. Nyt on kukassa tänä talvena hankittuja sipuleita:





H. 'Flamenco Queen' tuo punertava tuossa vieressä
H. 'Red Peacock' punainen kerrannainen (kuva ylhäällä)
H. 'Magic Green', todella komea kukinto - ja kuin kirsikkana kakun päällä - yksi mutaatio: kerrannainen kukka!

Tässä H.'Flamenco Queen' sivuprofiilissa

Goksinia eli suppilokukka Sinningia

Nyt julistan virallisesti kasvikevät 1011 alkaneeksi! Kylvöjä on tulossa siemenistäkin, mutta minä kun yli kaiken rakastan sipuleita & mukuloita, ensimmäinen istutus on gloksinian mukulat.

Kuten mainittu, kaikki hoito-ohjeeni perustuvat omaan kokemukseen. Noh, en ole koskaan kasvattanut suppilokukkaa mukulasta, joten saa nähdä, onnistunko saamaan kevääksi kauniin kukinnan.

Paketissa oli kaksi mukulaa. Lajike Sinningia speciosa 'E.Frederick' - punavalkokukkainen. Kasvikirjoista löytyi todella ristiriitaisia kasvatusohjeita, joten päätin nyt toimia oman pääni mukaan:
- Valitsin matalat ja pienehköt (12cm) ruukut ( genseria-kasveillahan on yleensä pienet ja hennot juuret)
- Mullaksi laitoin Biolan Mustamulta - se on yleensä toiminut silloin kun en ole ihan varma millaista multaa pitäisi olla :-D
- Paketissa suositeltiin istutussyvyydeksi 2cm. Mutta eikös mukula voisi helposti mätääntyä niin syvällä? Laitoin vain hennon multakerroksen mukuloiden päälle.
- Miten päin gloksinian mukula laitetaan? Vastaus löytyi netistä - kovera puoli ylös (siis se, jossa on enemmän juuria). Kuvassa mukulat ovat siis väärin päin.
- Kostutin mullan etukäteen. En kastellut enää mukulan istutuksen jälkeen (kokemukseni mukuloista = mätänevät hyvin helposti)
- Laitoin juurtumaan paikkaan, missä on pohjalämpöä.

Kokemuksia itse gloksiniasta kasvina kyllä on. Ensimmäisen ostin kymmenen vuotta sitten 18-vuotiaana pienen yksiöni paahteiselle etelä-ikkunalle. Hoito-ohjeeksi sain myyjältä kastella vasta kun multa on kuivahtanut. Kasvi ei viihtynyt ja kuoli nopeasti. Seuraavana kesänä yritin uudelleen. Tällä kertaa asunto oli pieni kaksio - itäikkunoilla ei ollut ikkunalautoja, joten asetin kukan pöydälle ikkunan viereen. Kastelin samalla kun parvekkella kasvavia ruusunnuppubelargonioita - lähes päivittäin siis. Vedessä oli belargonioille tarkoitettua kanankakkavettä joka kastelukerralla. Ja kas kummaa - suppilokukka kukki ja kasvoi upeasti koko kesän, ja kukkien tummanliila värikin ikäänkuin syveni.

Sittemmin olen hoitanut suppilokukkiani näin:
- tasakosteus
- jokakertainen mieto lannoitus
- kasvupaikka, jossa valoa - mutta ei paahdetta

Talvehtimista en ole kokeillut. Vielä.
Tässä vielä hyvä linkki aiheesta (englanniksi)