Liljakasveihin Liliaceae kuuluvat parsat Asparagus ovat vanhoja huonekasveja. Minä olen kasvattanut siemenestä oman hienohelmani (A.densiflorus 'Sprengeri') ja alkusyksystä kylvin myös unelmaa A.setaceus. [välihuomautus: pääasiallinen kylvöaika on tietenkin lopputalvesta, mutta minulla tuppaa olemaan hieman siemenkokeiluja myös muina aikoina - hyvin vaihtelevin tuloksin tosin]. Unelman viidestä siemenestä iti kolme, ja ne ovat nyt koulittuina ikkunalaudalla. Toivottavasti valo riittää kasvattamaan unelmistani isoja. Hauska muisto tästä lajistani on isotätini luota etelä-Virosta, missä unelma kasvoi valtavana 'pensaana' puutarhassa. Se kukki runsaasti koko kesän valkoisin hieman tähtimöä (stellaria) muistuttavin kukin ja elokuussa ilmestyivät oranssinpunaiset marjat. Mielestäni se oli jo silloin ja on edelleen todella kaunis kasvi.
Asparagukset ovat sikälikin todella mielenkiintoisia kasveja, ettei niillä ole lehtiä. Lehden tehtäviä hoitavat fyllokladiot eli laakavarret. Laakavarsien kellastuminen ja variseminen on merkki siitä, ettei kasvi viihdy. Itse olen saanut hienohelmani suututettua muutamankin kerran. Ensin se oli minulla matalan kirjahyllyn päällä n. 60cm päässä ikkunasta. Keskikesän se viihtyi siinä todella hyvin, mutta elokuussa huomasin fyllokaidojen kellastumista. Siirsin kasvin lähemmäs ikkunaa ja leikkelin kaljuuntuneet varret pois (hienohelman versot kasvavat suoraan mullasta). Nyt huomasin taas laakavarsien kellastumista ja siirsin sen amppeliin valoisimmalle ikkunalleni. Toivottavasti siellä valo riittäisi. Vedentarve on vähentynyt kesästä roimasti. Hellepäivinä kastelin lähes päivittäin, nyt ehkä kerran kahdessa viikossa, jos sitäkään.
Unelman taimia oli vaikea kuvata - ne kun ovat vielä kovin kovin hentosia. Parsoilla ei muuten ole sirkkalehtiä ollenkaan, jo miniversolla on pienenpienet laakavarret. Kuvassa myös tuoksuköynnöksen (Stephanotis floribunda) taimi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti